Syksyllä syksyn puuhia

Elokuu alkoi lämpimissä merkeissä ja lämpöä jatkui vielä syyskuussakin. Pihalla oli mukava puuhailla puutarhahommia ja leikkiä. Eskareita meillä on nyt yhdeksän. Ensimmäinen eskarihomma oli eskariapulaismerkkien tekeminen.

Tuokiokuvia elokuun ulkoiluista

Eskarimerkit huovutettiin elokuussa pihalla kauniissa kesäsäässä.

Porukalla haravoimme lehtiä. Ja niitä löytyikin metsästä paljon!

Yhteispelillä homma sujuu...

Edellisenä talvena olimme yhdessä huovuttaneet vanhoihin villahuopapalasiin hauskoja kuvia. Tarkoituksena oli tehdä pikku Tiitiäisille satupiiriin matto. Projekti oli pitkä ja mielenkiintoinen. Kesällä se viimein valmistui, kun saimme palaset virkattua yhteen. Kiitokset Ailalle!
Satumatossa näkyy kaikkien viimevuoden pikkuotavaisten käden jälki!

Tämä on todellista kierrätystä: ensin ostimme Ruotsin armeijan ylijäämähuopia lasten unipeitoiksi, käytimme niitä 16 vuotta päiväunilla, ja sitten, kun saimme uudet ihanat peitot, valmistimme vanhoista peitoista tilkkuja huovutusta varten!

Uuden satumaton päällä on mukava istuskella! Tiitiäisiä satupiirissä.

Lapset saivat itse kiinnittää heijastinpalan huovutettuun pohjaan ja sitten sitä koristeltiin...Isänpäivän lähestyessä illat pimenevät ja halusimme tehdä isille heijastimet.

Työ vaatii asianmukaista tarkkuutta, sillä neula on terävä ja koristelu on hienosäätöä vaativaa työtä.
Isänpäivän edellä perjantaina isät ja papat saivat käydä päiväkodilla aamiaisella ja herkuttelemassa Aleksanterin leivoksia. Lounaan jälkiruokana lapsetkin saivat herkutella..

Uusi toimntakausi alkaa

Kesän vielä jatkuessa palailimme kesälaitumilta elokuun alussa takaisin päiväkotiin. Iloisia tapaamisia ja hauskoja leikkejä alusta asti. Hyvähän oli palata, kun vanhemmat olivat siivonneet talon takoilla siistiksi. Suurkiitokset kaikille talkoisiin osallistuneille!
Ryhmä on nyt jo täynnä ja pikkuhiljaa tutustumme uusiin lapsiin ja he meihin.

Iloista syksyä kaikille!

Kesäretkellä

Kesäkuun koittaessa pääsimme retkelle. 

Bussi tuli noutamaan meitä aamiaisen jälkeen ja suuntasimme kulkumme Leppävedelle, Vanhan Riitaojan tallille.

Bussimatka oli jännittävä kokemus. Keppihepatkin pääsivät mukaan bussiin ja ne osasivat käyttäytyä hyvin.

Linja-autossa ompi tunnelmaa...

Perille päästyämme Anna -Stiina, talon emäntä, otti meidät vastaan ystävänsä Saaran kanssa. Ensin kuulimme hieman tilan asukkaista, kaikista eläimistä ja saimme ohjeita siihen, kuinka eläinten kanssa piti käyttäytyä, etteivät ne säikähdä äänekästä joukkoamme. 

Ohjeita kuunneltiin keskittyneesti.

Aluksi saimme hienon ratsastusnäytöksen, kun Stellan Laura-äiti ratsasti Neo-hevosella kentällä. Saimme nähdä hienoa käyntiä, ravia ja laukkaa. Kun Neo-heppa lähti laukkaan. alkoivat lapset laulaa tuttua laulua:" Ih-hah-haa, ih-hah-haa, hepo hirnahtaa, ihanaa, ihanaa onhan ratsastaa..." Tämä on hyvin tuttu laulu, kun Satun eurytmiassa olemme laukanneet piirissä.

Tarkat silmät seurasivat Lauran ratsastusta.
Ratsastuksen päätyttyä Laura vei Neon lepäämään ja lapset lähtivät tutustumaan muihin eläimiin.
Osa lapsista pääsi talliin Anna-Stiinan kanssa. Tallissa saimme kuulla, että iso heppa oli satuttanut jalkansa ja lepäili sisällä seuranaan poni.

Kylläpä se heppa onkin iso!

                                                Ihana poni sai paljon taputuksia lapsilta.

Tallissa oli ystävällinen Aatu-koira. Sekin piti silittelyistä.

Tallissa sai myös osallistua karsinoiden siivoukseen. Aluksi se oli hieman hankalaa isoilla talikoilla, mutta pian homma alkoi hoitua...

                                                                   Puhdasta tulee...

Sillä välin, kun toiset olivat tallipuuhissa pääsivät muut lapset tutustumaan talon pihapiiriin ja sen mahdollisuuksiin.
 Ratsastuskentällä kävi kova kuhina, kun siellä hypättiin esteitä. Monenlaisia ratsuja oli mukana, porokin osasi hypätä hienosti ja oli vikkelä!

                                           Välillä kaaduttiin, mutta pian vaan ylös ja matka jatkui...

Puuhevonen oli mukana touhuissa ja sitäkin sai hoitaa. Sai harjata, laittaa pinteleitä ja valjastaa.

Touhun lomassa pidettiin evästauko pitkän pöydän äärellä heinäpaaleilla istuen. Eväät maistuivat hyvin ja jälkiruoaksi saatiin Marian paistamia muurinpohjalettuja. Nam, nam...

Kun iso kasa lettuja oli syöty ja masut olivat täynnä, pääsimme metsään taikahevosen kenkiä etsimään. Se oli pudottanut kenkiään mättäille ja kuka sellaisen löytäisi, saisi siitä oman onnenkengän.
Innokas joukko levittäytyi metsään kuusien suojaan sammalia tutkimaan.

                                                   
                                                            Mistäköhän niitä kannattaisi etsiä?

                                                        Hei, tämähän ON oikea hevosenkenkä!

                                                       
                                                         Metsästä löytyi hieno majakin!

Kun viimein kaikki olivat löytäneet hevosenkenkänsä, oli aika kiittää Anna-Stiinaa ja Saaraa sekä tallin asukkaita ja lähteä kotimatkalle.
Paluumatka sujuikin jo hieman uneliaissa tunnelmissa ja perille päästyämme menimme heti päiväunille.
Makoisten unien ja välipalan jälkeen päiväkodin pihalla heppaleikit jatkuivat.

                Keppihepat saivat hyvää hoitoa ja hieman liikuntaakin, kun hypättiin taas esteitä.

                                          Väillä hepat pääsivät lepäämään pilttuisiin.

Retkipäivän jälkeen laitettiin kasvimaa kuntoon. Muokattuun maahan laitettiin peruna kasvamaan ja istutettiin auringonkukantaimet. Kehäkukkiakin kylvettiin, jotta saataisiin kukkia maljakkoon elokuulla. Kompostien päälle istutettiin kaksi kesäkurpitsan tainta ja yksi säilöntäkurpitsa.
Saamme sitten juhannusviikolla mullata perunan, kastella ja kitkeä kasvimaata ja huolehtia kasveista.

Elokuussa, kun palaamme lomalta, ovat kasvit jo suuria. Silloin saamme varmasti maistella kesäkurpitsaakin ja viimein näemme, kuinka suuriksi pyöreät kurpitsat ovat kasvaneet!

Kesäkuun aikana elämme mukavaa kesäelämää. Lämpimillä ilmoilla syömme välipalaa pihalla. Voimme myös levittää ison maton puiden alle ja siihen on mukava rakentaa leikkejä tai siinä voi lukea kirjoja.
Vähitellen lapset jäävät lomille ja ryhmä käy pienemmäksi. Toiminta jatkuu kesäkuun loppuun asti ja silloin jäämme kaikki kesälaitumille.
Henkilökunta ja vanhemmat tulevat elokuun alussa siivoamaan talon ja sitten 5.8. lapset palaavat päiväkotiin kukin omalla aikataulullaan. Esiopetus alkaa 11.8.2015.
Ensi toimintakaudelle meillä on vielä avoinna muutama paikka. Niitä voi kysellä kesäkuun loppuun asti puhelimitse ja heinäkuun aikana sähköpostilla.

                    Hauskaa kesää kaikille!

                       Elämää kesän korvalla

Toukokuun alussa vietettiin Jyväskylässä Sotkutonta päivää-tapahtumaa. Tällöin yksityiset ihmiset ja yhteisöt järjestivät roskienkeruutalkoita. Niinpä mekin Pikku-Otavassa ryhdyimme tuumasta toimeen. Metsäläiset ja Menninkäiset, eli päiväkodin isoimmat lapset, lähtivät työhanskat ja roskapussit kädessä siivoamaan päiväkodin ympäristöä. Kiersimme Pikku-Otavan ympäri metsän ja polun reunaa ja etenimme parkkipaikan ympäristöön. Sitten siirryimme Haukkamäen päiväkodin taakse, sillä siellä tiedettiin olevan myös hyljätty silityslauta!

                                                       Hoi roskat, täältä tullaan!

Pienikokoisempien oli kätevä keräillä roskia vaikeistakin paikoista, mitään ei jätetty luontoon!

Päivän saalis oli kaksi jätesäkillistä roskia ja yksi silityslauta.

Sitten pääsimme mehulle päiväkodin kuistille.

KIITOS REIPPAILLE TALKOOLAISILLE!

Toukokuu toi mukanaan juhlia.

 Vapusta selviydyttyämme valmistelimme äitienpäiväkahveja. Lapset olivat mukana valmisteluissa leipoen täytekakun pohjia. Niitä tehtiin useampia ja saimme vatkata kakkutaikinaa urakalla.
Lahjat oli paketoitu, kortit piirrelty ja kukkaset odottivat ruukuissaan, kun äidit ja jotkut mummotkin 8.5. perjantaiaamuna tulivat päiväkodille aamukahveille.
Ilmassa oli jännityksen tuntua, kun lapset esittelivät muhkean täytekakun omalle äidille! Kylläpä se maistuikin hyvältä!

Kahvien jälkeen äidit saivat pakettinsa ja kukkasensa. Onnea kaikki äidit!
Lapset saivat sitten herkutella äitien kakkua jälkiruoaksi. Maistuihan se heillekin!

Kevätjuhlaa vietimme Pikku-Otavassa perjantaina, 22.5. illan suussa. Talo oli täynnä vieraita; oli mummoja ja pappoja, äitejä, isiä, kummeja ja ystäviä.
Odottelimme väen tuloa ja paikalla olevat lapset alkoivat hieman käydä kärsimättömiksi piirissään istuen. Viimeisten joukossa tuli pikku Vinski, jota isä hoputti menemään paikoilleen. Poika kuitenkin muisti jotain tärkeää, ja kulku toppasi ovelle:"Enhän mää oo pessyt käsiäkään!" kaikui kaiken puheensorinan yli. Niinpä, hyvin on lapselle oppi mennyt perille! Kädet pestiin ja poika pääsi piiriin.
Kesäiset laulut ja lorut kaikuivat lasten suista ja lahjaksi päiväkodin aikuisilta lapset saivat nukkenäytelmän "Prinsessa Ruusunen". Sitä jaksettiin kuunnella keskittyneesti.
Suvivirren ja esareiden todistusten jaon jälkeen sitten herkuteltiin raparperipiirakalla ja mehuilla ja kahveilla. Piirakan valmistukseen olivat osallistuneet tietysti myös lapset. Se maistui hyvin ja kaikilla oli mukavaa.

"Päivä paistaa kultainen tuolla korkealla, hyppelemme riemuiten kotikoivun alla.
Sinipuro sirittää, leivo laulun virittää, vuokot hymyilevä, Suomessa on kevät!"

Kevään iloja ja Vappua

Kevään iloja ja Vappua

Kevät alkoi kurkistella nurkan takaa. Eskarit saivat tehdä omat vappuviuhkat. Siinä työssä vierähti useampi päivä. Ensin vuoltiin keppejä ihan oikealla puukolla. 

Auringon paisteessa oli mukava vuolla keppejä.


Keppien valmistuttua aloitimme hapsujen teon.

Kun kepit olivat kuivuneet, niitä pääsi hiomaan santapaperilla.

Paljon, paljon leikkausta ja sitten liimattiin..

Viimeinkin viuhkat olivat valmiit ja vappu jo ovella...

Vappunaamiaiset Pikku-Otavassa

Vapun aattona saimme juhlia kevättä. Kaikki tulivat päiväkotiin eri näköisinä, mihin olimme tottuneet. Meillä oli paljon keijuja, prinsessoja, ritareita, intiaani, cow boy, dinosaurus, tiikereitä, ilves, lepakko, metsäkissa, pelleveljekset ja monia, monia muita. Juhlassa esittäydyimme ja avasimme metsän oven sekä prisessan linnan oven. Taiteilijan ateljee oli myös kaikkien käytössä. Metsässä eläimet ja muut saivat pistäytyä metsänemännän luona, jos heillä oli tullut pipi jalkaan tai häntään. Siellä sai kääreitä vaivoihin ja lääkettä myös. Metsässä oli myös metsän tyttö, jonka luona sai käydä kylässä katsomassa ja kokeilemassa hauskoja soittimia ja uusia pikkuleluja. 

Prinsessan kodissa oli hovihoitaja, joka hieroi kipeytyneet hartiat. Taiteilijan luona pääsi piirtelemään tai sai hienoja kasvomaalauksia. 

Juhlakeittiössä Hiiri-kokki tarvitsi apulaisia dippivihannesten pilkkomiseen.

Kesken juhlaa malttoivat Owen, Aino ja Venla tulla auttamaan keittiötöissä.

Juhlaruokana meillä oli dippivihanneksia simpukankuorilta, falafelejä ja lohkoperunoita. Jälkiruoaksi saimme herkutella simaa ja munkkeja!

Ja ruokailu oli tietysti pitkässä juhlapöydässä. Sitä olikin jo odotettu!

Leikkejä ulkona

Pihaleikit ovat parasta keväällä. Pihalla viihdytään hyvin ja siellä löydetään joka päivä uusia asioita. 

Tarkoituksenmukainen sisustus kotileikissä...

Yhteistyössä on voimaa! Muutama solmu ja koko porukka pääsee eteenpäin!

 Iivarilla on hyvä kolo, missä leikkiä.

 Ison kiven viereen saa hyvät kaivauksen, sillä hiekka on pehmeää.

Nyt testataan saappaiden vedenpitävyys! - Hyvät olivat!

Ensin siirretään vettä lätäköistä lammikkoon ja sitten... pato auki!

" Piirrä sää mun rajat, niin mää piirrän sun!"

Eetun ja Lallin yhteistyötä.

Hepan selästä pääsee näin helposti koivun runkoon kiipeämään!

Siis näin!

Jee!!!

Valmiina, paikoillanne, hep! Tämä vahvistaa koordinaatiokykyä!

Sisälläkin puuhailtiin kaikenlaista

Äitienpäivälahjaksi maalatut kassit piti silittää, jotta maali tarttuu kiinni.

Palikoista on mukava rakennella korkeita rakennelmia ja hienoja muureja!

Yhteistyössä se sujuu parhaiten!

Välillä ryhdyttiin auttamaan Mariaa muussiperunoiden kuorimisessa. Kyllä tuli hyvää perunamuussia!

Ruokailuun ryhdyttäessä Maria sitten kertoo lapsille, mitä on ruokana tänään ja ketkä ovat olleet auttamassa... Voi, kuinka iloisia ilmeitä tuleekaan, kun oma nimi mainitaan. Kyllä olemme taitavia!